Pelkkii painajaisii mä nään mun unissa

Pudotaan korkealta ennen kuin maa meidät pysäyttää,

ympärillä filmi menneistä, tyhjä pää ja matka alas

kunnes joku ottaa kädestä kii ja herätään.

Miten tuntemattoman käden kasvot näkisi uudestaan, 

jotta muistaisi kuka pelasti?

Hiljaisuus

Kyllästynyt olento omassa maailmassa,

 piilossa todellisilta tunteilta. 

Olemukseen ei kuulu suru, joten se täytyy polttaa.

 Emmehän me enää  edes näe sitä.

Helpompi rikkoa kuin rakentaa, helpompi satuttaa kuin rakastaa

Haluisin et joku joskus oikeesti toimis, 

mul alkaa olla jo kiinni pitämist voimis.

Iskuja selkään ja potkuja päähän,

järki mulle kuiskaa että kelkkaa jo käännä.

Aina vaan huudan että: 'kyl yritänki',

 loppupeleis tuntuu vaa et tyrin mä tänki.